Vuoden ensimmäiset ratsastelut

Tänään lähdin heti aamusta käymään Joutsenossa ratsastamassa. Tällä kertaa jätin koirat kotiin Samin luo, kun kävin samalla hoitamassa muitakin asioita. Ensin hieman ärsytti ilma, sillä pakkasen takia kenttä oli aika kova. Jos sataisi edes vähän lunta, niin kenttä olisi taas hyvässä kunnossa. Nyt se oli vain kovaa maata. Onneksi kenttä ei sentään ollut jäinen tai liukas, niin siinä pystyi vähän ratsastelemaan. Harjoittelin molemmilla hevosilla siirtymisiä askellajien välillä sekä ravi-pysähdys-ravi ja laukka-käynti-laukka juttuja. Vantsu meni kentällä ihan hyvin, laukkaa mentiin aika vähän kentän kunnon takia, mutta hyvin nousi ja malttoi myös lopettaa. Vantsun kanssa onnistuu tosin myös pysähdyksestä laukka ja laukasta pysähdyskin. Muutenkin Vantsu toimii eteenpäin niin pienillä avuilla, että keskityin enemmän siihen, että se malttaisi myös hidastaa ja pysähtyä paikalleen pienillä avuilla.

Vantsu, takana näkyy tarhan pihattokatos

Amsu oli kentän kovuudesta sitä mieltä, ettei sitä huvittanut kunnolla liikkua, joten menin sen kanssa vielä pellolle tekemään laukkaharjoitukset. Intoa tuli taas niin paljon lisää, kun pääsi pellolle, että Amsu piti ensin rauhoittaa ravailemalla pahimmat säntäilyt pois. Ravin jälkeen menin kahdeksikkoa laukassa niin, että aina urien risteyskohdassa otin käynnin ja nostin käynnistä toisen laukan. Amsu meni ihan kivasti, sillä taitaa olla jo tullut hieman lihaksia, kun jaksoi hyvin käynnistä nostaa. Oikea laukka nousi joka kerralla hyvin suoraan käynnistä, mutta vasempaan laukkaan piti antaa selvästi isommat avut, jotta se nousi puhtaasti. Lisää vaan Amsulle laukkatyöskentelyä ja siirtymisiä, niin kyllä se siitä pikkuhiljaa. Ratsastuksen jälkeen sain soitettua ja varattua miulle ja Amsulle paikan ensi kesän kenttäleirille, jes!

Amsu

 Kotiin tultuani lähdin käyttämään koiria lenkillä. Olin yksin molempien kanssa kävelyllä, ja hyvin molemmat käyttäytyivät. Luca sai vähän aikaa sitten itselleen kuonopannan, kun se oli niin hysteerisen yli-innostunut jokaisesta narttukoiran hajusta mikä nenään sattui. Kuonopannan kanssa se kävelee nätisti eikä sinkoile vain hajujen perässä. On se koirallekin mukavampi, kun ei panta koko ajan nyi taaksepäin. Nike kävelee nätisti, ja on oppinut hyvin jo ohittamaan suurimman osan vastaantulijoista. Haukkuvat koirat ovat vielä sen mielestä aika jännittäviä, mutta pyörät, lastenrattaat ja ihmiset kauppakassien kanssa on jo tuttu näky. Välillä Nike tosin saattaa unohtaa olevansa kiinni hihnassa, ja yrittää käydä leikkimään Lucan kanssa kesken kävelyn. Yritin saada lenkin jälkeen koirista söpöä yhteiskuvaa, kun ne nukkuivat lattialla Nike Lucan kainalossa, mutta heti kun ottaa kameran esiin, Luca pomppaa ylös ja tulee työntämään nenänsä kiinni kameraan..

Luca n. 4kk ikäisenä pentuna

Nike metsässä

Vuosi vaihtui

Ensimmäinen kirjoitus vuoden 2012 puolella! Uusivuosi sujui melko rauhallisissa tunnelmissa Lappeenrannassa. Koirat eivät juurikaan reagoineet ilotulituksiin, vaikka niitä näin keskustan läheisyydessä kuuluikin ihan kiitettävästi. Iltalenkkiin varauduttiin sen verran, että Nike jäi kotiin miun kanssa, kun Sami lähti Lucan kanssa lenkille. Nike joutui tyytymään vain käymään pihalla pissoilla. Vaavi ei onneksi ulkonakaan pelännyt raketteja, hieman ihmetteli jos ihan lähellä pamahti. Luca oli iltalenkillä joutunut harmiksi näkemään raketin tosi läheltä, ja oli ensin ollut vähän peloissaan. Pikaisen lenkin jälkeen sisällä Luca rauhottui taas, vaikka pauketta kuului edelleen. Tosi hyvä, että koirat ottivat noin rauhallisesti, eivätkä panikoineet. Tietysti asiaa auttaa myös se, että käyttäytyy itse täysin normaalisti oudosta tilanteesta huolimatta.

Niken lemppari nukkumapaikka

 

Tänä vuonna on taas luvassa kaikkea jännää ja kivaa. Mitään varsinaisia lupauksia en tehnyt, mutta voisi ehkä sanoa, että suunnitelmia vuotta varten. Tässä muutama asia, mitä on luvassa:

 - Opiskelun suhteen aion saada opinnäytetyön tehtyä ja valmistua viimeistään marraskuussa 2012

 - Aion käyttää Nikeä muutamassa näyttelyssä vuoden aikana (kenties myös Lucaa, korvista riippuen)

 - Aion osallistua Amsulla Lappeenrannan seudun ratsastajien neljän osakilpailun LaSeR cup:iin 

 - Aion käydä Amsun kanssa kenttä-/esteleirillä

Sellaisia suunnitelmia on tulevalle vuodelle! Innolla jo odotan kaikkea mitä on luvassa. Uusina asioina tulee ainakin elämäni ensimmäiset kouluratsastuskilpailut, sillä LaSeR cup:issa on kaksi estekilpailua, ja kaksi koulukilpailua. Toivon vain, ettei koulukilpailut mene tähän malliin...

Leiriäkin odotan, sillä en ole koskaan ollut ratsastusleirillä. Vantsun kanssa en kehtaisi mennä, sen verran erikoinen tapaus se on, mutta Amsulle voisi tehdä ihan hyvää käydä vähän kauemminkin maailmalla, ja kerrankin ilman äitiä. 

Amsu

Nikelle on muuten tullut jo tosi paljon aikuiskarvaa. Selässä tuntuu jo hyvin sileä, kihara karva, ja pituuttakin tulee karvalle jo lisää. Yhtään hammasta ei ole löytynyt, vaikka taitaa hampaiden vaihtuminen olla hyvin käynnissä. Poika antaa nätisti myös harjata sekä leikata kynnet. Luca ei pienenä tykännyt harjaamisesta yhtään, se piti herkkujen kanssa opettaa harjaukseen. Nikestä taas kaikki rapsuttelu ja harjaus on oikei mukavaa.

Loma!

Kyllä on ollut ihana olla pitkästä aikaa lomalla. Muutama työvuoro on vielä töitä ennen uuttavuotta, mutta sitten jatkuu vielä loma ennen kuin opiskelu taas jatkuu. Opinnoissa pitäisi alkaa keksimään opinnäytetyön aihetta ja saada sitä ensi kesänä tehtyä. Sitten voisikin jo syksyllä/talvella valmistua. Ei enää paljoa opintoja onneksi jäljellä.

Aamulla on ihana nukkua vähän pidempään, ja sitten lähteä koirien kanssa aamulenkille ilman kiirettä, että myöhästyy koulusta. Nyt ollaan taas vietetty aikaa Joutsenossa hoitamassa hevosia ja "vahtimassa taloa", kun meikäläiset on sukulaisilla Kotkassa. Hevostenkin kanssa on kerennyt tekemään vähän kaikkea. Tiistaina menin Vantsulla aamulla ennen töitä. Menin vähän perusratsastelua, ja kun se meni hyvin, hyppäsin vielä lopuksi yhden askeleen sarjaa; 65cm ja 85cm. Tuntui ihan mukavasti etuosa nousevan aina ensimmäisen esteen jälkeen.

Keskiviikkona kenttä oli sen verran kova, kun oli hieman pakkasta, että sekä Vantsu että Amsu menivät vain koulua. Tein avoväistöä molempiin suuntiin, ja Vantsu jaksoi hyvin kantaa itsensä. Amsukin meni ihan kivasti, vaikka se ei vielä montaa kertaa olekaan väistöjä mennyt. Pohkeenväistön tein Vantsulla käynnissä ja ravissa, mutta Amsulla vain käynnissä. Amsukin ymmärsi jo aika hyvin mitä sen piti tehdä, ja muutama ihan kiva ristiaskelkin tuli.

On tästä onneksi vähän edistytty! Amsu ensimmäisissä kilpailuissa 2009. Kuva Saara Seppänen

Tänään taas kenttä oli paremmassa kunnossa, kun ei ollut enää pakkasta. Amsu ja Vantsu molemmat harjotteli esteen päällä laukan vaihtoa, ja hyvin meni. Molemmat tuli aina oikeassa laukassa alas. Esteet pidin kuitenkin pieninä, koska kenttä oli joistakin kohdista vähän kovempi.

Niken perus nukkuma-asento kotona sohvalla.

Koirat on ollut välillä mukana ruokkimassa hevosia, ja Nike varsinkin tykkää tallissa käymisestä hirmu paljon. Pihallakin se juoksee usein tallin ovelle odottamaan, ollaanko menossa sinne. Yhtenä päivänä käytiin huvikseen Huhtiniemen kentällä, ja kokeilimme laittaa Niken karvareuhkalelun pitkään naruun. Nike lähti heti jahtaamaan karkuun menevää karvalelua ja kun sai sen kiinni, "tappoi" sitä innoissaan. Kehuimme Nikeä paljon, ja lelu taas mystisesti katosi ennen kuin Niken mielenkiinto sitä kohtaan loppui. Lucan kanssa tein tänään pihalla vapaana muutaman kerran "seuraa" -harjoitusta. Tosi hienosti se käveli vierellä silmiin katsoen, ja kun pysähdyin, Luca kävi istumaan vierelle. Se on ihana täällä maalla, kun maailman parhaat tyttökoirien hajut ei sekoita sen päätä. Täällä se käyttäytyy vapaanakin hyvin, eikä lähde kauas.

Luksu

 

Niksu

Hyvää joulua!

Kyllä on ollut ihana viettää joulua ja lomaa! Jouluaattona heti aamulla lähdettiin koko porukalla Joutsenoon viettämään joulua. Ihana yllätys odotti pihalla aamulla; yön aikana oli satanut kymmenisen senttiä lunta! Tuli sittenkin valkoinen joulu. Heti tuli ihan jouluinen olo. Joutsenossa heti ensimmäiseksi koirat pääsivät riehumaan pihalle ennen jouluateriaa ja joulun vieton aloittamista.

Luca ja keppi

 

  Pojat kävi taas juoksemassa pellolla ja metsässä. Nike on oppinut hyvin jo juoksemaan metsässä, se loikkii ketterästi risujen ja mättäiden yli. Nike on niin kova ruuan perään, että sitä pitää välillä kehottaa juoksentelemaan. Se mielellään vain kävelisi vieressä ja tuijottelisi herkkuja toivoen. 

Illalla kävi jopa joulupukki ja koirat osasivat ottaa rauhallisesti. Nike kävi vaan nuuhkaisemassa ja jatkoi nokosia. Lucaa vähän epäilytti, mutta nätisti sekin käyttäytyi. 

Jäätiin Joutsenoon yöksi, ja tänään oli vielä ihanampi ilma kuin eilen. Viitisen astetta pakkasta ja aurinko paistoi! Niin pitkään on ollut sateista ja harmaata, että auringon haalea paiste vähän puiden yläpuolella oli upea ilma. Lähdin nauttimaan mahtavasta ilmasta ratsastaen pellolle. Ilma oli tuntuvinaan niin kylmältä, että laitoin aivan liikaa päälle ratsastamaan. Menin laiskasti ilman satulaa, mutten antanut hevosten vain lönkötellä. Amsulla oli niin paljon energiaa, että sitä piti ensin pitää melko tiukassa kontrollissa, kun se yritti vähän heitellä päätään ja kiihdytellä. 

Amsulla nousee jo takajalatkin ihan kivasti.

Vähän ajan energian kulutuksen jälkeen Amsu kuitenkin rauhottui ja malttoi mennä ihan kivasti. Oli ihana ratsastaa pellolla auringossa! 

Myös koirat pääsivät nauttimaan ilmasta, kun ratsastuksen jälkeen lähdettiin vielä niiden kanssa pidemmälle lenkille.  Muutaman kivan kuvankin sain napattua koirista, kun aurinko vielä hieman pilkisti. 

Tallin edessä kökötti punatulkku.

Joulu lähestyy!

Opiskelun ja töiden ohella joulukuu on kulunut ihan ennätysvauhtia! Nyt on onneksi vihdoin tentit tentitty, ja vähän helpottaa, kun tarvitsee vain käydä töissä. Edes viime viikonloppuna ei kovin paljoa ehtinyt puuhata eläimien kanssa, kun lauantai koko päivä meni töissä. Töissä on ollut sellanen hässäkkä, että huh.

Lauantaina, kun pääsin illalla töistä, lähdettiin viemään koiria koirapuistoon. Nike sai tällä viikolla 16 viikkoisen rokotuksen ja pääsi nyt ensimmäisen kerran koirapuistoon. Luca oli tapansa mukaan ensin vähän innoissaan muista koirista, mutta unohti ne aika äkkiä, kun sen piti taas kiertää merkkaamassa itselleen kaikki puiston puut. Tosi nätisti se tuli huudettaessa luokse ja antoi ottaa kiinni. Hyvä, että se alkaa vihdoin oppia kuuntelemaan, vaikka olisi miten mielenkiintoisia hajuja haisteltavana.

Luca iloisena tallissa

Nike oli tosi nätisti koirapuistossa. Ensin piti vähän varovasti katsella muita koiria miun selän takaa, mutta sitten uskalsi jo mennä tutustumaan. Nike uskalsi leikkiä Lucan kanssa juoksuleikkejä, ja kävi aina vähän väliä miun ja Samin luona hakemassa herkkuja taskusta. Jonkin aikaa kiihdyteltyä vauva ei jaksanu enää juoksennella, vaan istuskeli vaan ja katteli tarkkana muita. Tosi hienosti käyttäytyi ensimmäiseksi kerraksi, eikä onneksi yhtään pelännyt toisia koiria.

Nike hassusta kuvakulmasta

Sunnuntaina oli taas käynti Joutsenossa. Amsun kanssa kävin maastoilemassa, vaikka keli oli aika kamala. Tuuli tosi kovaa ja vettä satoi. Amsu meni ihan hyvin, mut miun pitäis käydä sen kanssa useammin yksin maastossa. Se käy niin usein vaan Vantsun mukana, että yksinään ollessa se on vähän hassu. Lauantaina se pelkäs lumikasoja ja muita yhtä vaarallisia asioita. Laukassa sitä pitää vähän ajaa eteen, kun muuten se saattaa tehdä äkkipysähdyksen huomatessaan jotakin tosi pelottavaa. Hyvin sillä on kunto noussut, kun laukkailusta huolimatta sille ei tullut yhtään hiki. Vantsulla menin kentällä vähän koulua. Kertasin molempiin suuntiin avoväistön ja Vantsu taipu ihan hyvin, varsinkin vasemmalle meni nätisti puskematta lavalla. Tein myös pohkeenväistön molempiin suuntiin useamman kerran, tosin vaan käynnissä. Sekin sujui tosi hyvin! Menin aika pitkään laukkatyöskentelyä ja yritin saada Vantsusta irti oikein ison ja pyöreen laukan. Laukkailun jälkeen rouva oli aika hikinen ja mentiin loppukäynneille hiekkatielle.

Amsu, Vantsu ja Elli. Vantsun kavio näyttää tosi oudolta, ei se ihan noin hurjan muotoinen ole oikeasti!

Amsun kanssa miun pitäs panostaa enemmän välillä kouluun, kun ollaan keskitytty aika paljon esteisiin ja pelkkään laukkaan. Avoväistön ja pohkeenväistön harjottelua pitäs tehä useammin... Se auttais tosi paljon muuhunkin tasapainoon ja taipumiseen. En löytänyt koneelta mitään hyvää talvista kuvaa, vaan laitoin nyt kesäisen kuvan laitumelta vuodelta 2009. Melkein kävin itkemään, kun muistin , että Amsulla oli oikeasti noin pitkä nätti harja.  Tyttö hankas sen ötökänpuremien takia pois ja miun oli pakko leikata sille poikamainen siiliharja...

Sunnuntaina ratsastuksen jälkeen kävin koirien kanssa kävelemässä pellolla, eikä tietenkään ollut kameraa mukana. Ihan kuin olisi ollut Englannin nummilla, kun käveli mäkistä peltoa ja vettä satoi. Koirilla oli taas niin hauskaa juoksennella pitkin peltoa. Nike vaani Lucaa ja teki yllätyshyökkäyksiä sen kimppuun. Luca puolestaan kierteli ja kaarteli ja juoksi aina tahallaan Niken vierestä, että se lähtisi perään jahtaamaan.
Niken karva on jo hyvää vauhtia vaihtumassa aikuiskarvaan. Se on huvittavan näköinen, kun selkärangan kohdalla on sileää ja kiharaa aikuiskarvaa, mutta kyljet ovat vielä mattapintaisessa pentukarvassa. Kohta voikin jo alkaa katsella pentunäyttelyitä lähialueelta. Olisi kiva käyttää Nikeä näytteyissä, kun Lucalla harmiksi nousi ne korvat pystyyn.

Luca pentunäyttelyissä Mikkelissä 1.8.2010

Viikonlopun hevosteluja

Ja taas meni viikonloppu, yllätys, Joutsenossa. Oltiin koko porukka lauantaista sunnuntaihin yötä meikäläisillä ja Nike oli ensimmäistä kertaa yötä poissa kotoa. Hyvin kuitenkin näytti nukuttavan kun nukkui samassa huoneessa muitten kanssa. Piti vaan päästää nojatuoliin nukkumaan, kun lattia oli vaavin mielestä liian kova, eikä siinä voinut nukkua. Kotona kyllä koirat saa olla sohvilla, (muttei sängyssä) mutta Luca on jo oppinut siihen, ettei kylässä saa mennä sohvalle.

Nike nukkuu sohvalla noin kolmikuisena

 Lauantaina sekä Amsu että Vantsu liikkuivat kentällä ja molemmat meni hyvin. Vantsu ei enää pariin päivään ollut ontunut ravissakaan, joten jalka oli parantunut hyvin. Vantsu onnistuu aina kolhimaan itseään, mutta onneksi tällä kertaa ei ollut käynyt kummempia. 

Päivällä ja illalla kävimme koirien kanssa kävelyllä pellolla ja metsässä. Taas oli sellainen meno päällä, että huh! Nike saa jo Lucan kiinni ulkona nopeilla spurteilla, muttei jaksanut pienessä hangessa juosta pitkään sen perässä. Luca riehui pallo suussaan ja juoksi innoissaan ympäri peltoa, ja Nike taas tyytyi juoksentelemaan välillä ja tuli aina heti takaisin vierelle kyttäämään jos saisi jotakin hyvää taskusta. 

Pojat juoksevat rallia tallin takana

Vielä myöhemmin illalla näki hyvin käydä koirien kanssa pellolla, kun kentän valot laittoi päälle. Oli kuitenki kello jo sen verran, ettei metsään enää lähdetty, kun ihan naapurikylistä on sudet käyneet nappaamassa koiria pihasta aina silloin tällöin. 

Sunnuntaina ehdin pitkästä aikaa ratsastaa molemmat hevoset ihan ajan kanssa, ja vielä valosaan aikaan! Nyt joulukuun ajan on aika ollut niin vähissä, kun olen koulun ohessa käynyt myös töissä Alkossa. Ei ole ollut pahemmin vapaa-ajan ongelmia. Onneksi koirilla on ollut hoitaja kokoajan kotona, kun avokin opiskelu alkaa vasta tammikuussa. Muuten olisi mahdotonta olla yhteen putkeen poissa kotoa aamukahdeksasta iltakahdeksaan. Onneksi jouluna on vapaata, ja tammikuussa ehdin pitää hetken lomaa, kun työsopimus loppuu ja koulu jatkuu vasta loppiaisen jälkeen.

Sunnuntaina oli siis vuorossa esteitä Vantsulla, ja se meni yllättävän hyvin. Nyt kun kenttä on suurempi, on ihana hypätä kun voi hypätä myös rataa. Vanhalla pikkukentällä radan hyppääminen (Vantsun vauhdilla) oli oikeastaan mahdotonta. Pidin esteet melko pieninä, noin 70 senttisinä, kun Vantsulla ei ole vähään aikaan isompia hypätty. Rouva malttoi vähän jopa keskittyä ja odottaa, eikä hyppinyt kovin pahoja laaka-hyppyjä.

Vantsu kilpailuissa 28.8.2011. Kuva: Vilma Rouhiainen

Amsulla menin sunnuntaina koulua ja tyttö malttoi mennä tosi hyvin. Ravissa taipui nätisti ja kulki pienillä avuilla. Kentällä oli reilu 10 senttiä lunta, ja sen huomasi, kun Amsulla meinasi laukassa loppua puhti kesken.

Sen verran enemmän joutui nostelemaan hangessa jalkojaan, että olikin tavallista rankempaa. Tulipahan hyvää treeniä lihaksille. Pienellä sisäpohkeen kannustuksella Amsu jaksoi tehdä laukkatyöskentelyt loppuun, ja loppukäynneille mentiin hiekkatielle. Ratsastuksen jälkeen tyttö oli ihan hikinen. Tulin oikein hyvälle tuulelle ratsastuksen jälkeen, ja aloin jo innolla odottamaan ensi kevättä. Tuli jopa sellainen ajatus mieleen, että haluan ensi kesänä kokeilla Amsulla jotakin koulukilpailuja! Koskaan en ole koulukisoihin osallistunut, lähinnä sen takia, että Vantsun kanssa ajatus koulukisoista ei ole tullut mieleen. Kotona se kyllä osaa jos vain viitsii, mutta vieraassa paikassa se muuttuu vielä enemmän sekopäisemmäksi(jos se edes on mahdollista) ja stressaa niin paljon, ettei varmaan suostuisi menemään käyntiä ollenkaan, vaan esittäisi tuomareille jonkin sortin passage-sivuhyppy-puolipysty-loikkimista. Amsu puolestaan osaa ottaa kisoissakin rennosti.

Amsu kilpailuissa 28.8.2011. Kuva:Vilma Rouhiainen

Itsenäisyyspäivä

Lunta tuli vihdoin! Itsenäisyyspäivän aamuna oli maassa niin paljon lunta, ettei vielä tänä talvena ole nähty! Onneksi oli vapaapäivä, ja pääsin heti aamusta lähtemään koirien kanssa Joutsenoon.
Hevoset oli järjestänyt vähän ohjelmaa maanantaina. Hevoset oli tullu tarhan aidasta läpi ja juoksenteli ympäri pihaa. Onneksi pikkuveli oli kotona ja kävi kauraämpärin kanssa metsästämässä ne talliin.

Tästä kohdasta oli koko aita maassa, ainoastaan alin riuku oli säilynyt ehjänä.

Veikkaisin, että Amsu on riehunu tarhassa samalla tavalla ku laitumella, eikä jarrut olekaan pitäny kun aita on tullu vastaan. Toinen vaihtoehto on myös Elli, joka on yrittäny kurkotella muutamia vihreitä ruohonkorsia aidan toiselta puolelta ja jotenki onnistunut rikkomaan aitaa sen verran, että on mahtunu survoutumaan ulos tarhasta. Ja sitten Amsu on tullu perässä ja rikkonu loput aidasta. Amsu on sellanen, että kun sen paras kaveri Elli menee jonnekin, tulee Amsu aina perässä.

Epäilty numero yksi

Koirat oli ihan täpinöissään lumesta, varsinki Luca. Lucalla tais olla vihdoin sopiva ulkona karvojensa kanssa! Pojat sai taas juoksennella vapaana pelloilla, ja vauhtia riitti. Ihan uskomatonta miten nopeasti Nike kasvaa. Ensi viikolla on jo aika mennä 16 viikkoisen rokotukseen. Tuntuu kuin se olisi ihan vasta äsken tullut meille.

Luca nauttii lumesta (ja pallo on taas mukana)

Nike tarkistaa onko lumi syötävää

Ensin Nikestä oli vähän outoa, kun lunta oli tullut niin paljon. Se ei oikein tiennyt mitä sille tekisi. Eikä lumella todellakaan voinut istua, sehän oli ihan liian kylmää! Piti vain säälittävänä kyykkiä takajalkojen varassa.

Vantsu ja kikkurainen talvikarva

Kenttä oli edelleen hyvässä kunnossa, ja pystyin tekemään Amsun kanssa hyvän estetreenin. Kyllä on ilo hypätä hevosella, jolla toimii jarrut myös esteiden jälkeen. Vantsuun kun on tottunut, niin hidastava ja pidätteitä kuunteleva poni on ihan luksusta. Amsulla on parantunut keskittyminen hypätessä, nyt se hakeutuu esteille, eikä tee enää pahemmin ohi juoksemista. Myös jaloistaan se on niin varovainen, ettei pudotuksia usein tule. Loistoponi! Vantsulla olisin treenannut myös, mutta huomasin vasta ravissa, että se ontui hieman toista etustaan. Käynnissä oli ihan puhdas, eikä ulkoisesti jalassa ollut mitään, mutta ravissa aristus tuli esiin. Se on varmaan satuttanut jalkansa tarhasta karkaus episodissa. Tosi Vantsun tuuria. Jostain syystä se on aina Vantsu meidän hevosista jolle sattuu ja tapahtuu. Johtuu sen yliaktiivisesta luonteesta. Eiköhän ontuminen mene muutaman päivän levolla ohi.

Muutaman viikon kun vielä jaksaa käydä koulussa ja töissä, niin sitten alkaa onneksi loma! Odotan jo innolla, mitä kaikkea lomalla ehtii tehdä koirien sekä hevosten kanssa. Ja jouluna saa syödä paljon kinkkua ja suklaata, nam!