Viikon hevosteluja ja koiruuksia

Tällä viikolla ehdin hyvin ratsastella ja ilmatkin alkavat olla taas vähän paremmat hevosteluihin. Tiistaina tein molemmilla tammoilla kontrolliharjoituksia puomeilla ja kavaleteilla. Vantsu meni nätisti, eikä kuumentunut edes pahemmin. Jopa laukkapuomit meni nätisti, kun välillä se tuppaa lähtemään heti puomejakin nähdessään. Amsulla tein samat harjoitukset, ensin ajattelin vähän helpottaa kaarevalla uralla olleita laukkapuomeja Amsulle, kun sen tasapaino laukassa ei vielä ole kuin Vantsulla. En kuitenkaan vaihtanut puomien paikkoja, ja Amsu yllätti miut ihan täysin! Se meni ihanasti ja pysyi hyvin tasapainossa.

Vantsu tammikuussa 2012

 Torstaina treenasin Vantsulla ravi-pysähdys-ravi ja käynti-laukka-käynti siirtymisiä, väistöjä ravissa ja lopuksi vastalaukkaa. Vantsukin yllätti miut, nimittäin se selvitti kolmikaarisen kiemurauran kokonaan samassa laukassa molempiin suuntiin. (Siis keskimmäinen kiemura mentiin vastalaukassa.) Ihmeen hyvin se selvisi ja muutaman loppuun ottamani surkeen hypyn jälkeen totesin keskittyväni Vantsulla enemmän siihen kouluun... Tamma kuumenee ihan liikaa heti muutamasta esteestä, alottaa sen puolipysty/sivuloikka hyppelyn ja hyppii miten sattuu jalat roikkuen esteitä päin. Ehkä se koulu sopii sille kuitenkin paremmin. Amsulla nostelin myös laukkaa käynnistä ja se alkoi sujua, kun on lihaksia tullut enemmän. Vastalaukat jätin kuitenkin vielä pois. Lopputreenin kruunasi sarjan hyppely ja siinäkin Amsu meni nätisti ja laukka pysyi melko rauhallisena esteitten jälkeenkin. (Ainakin muutaman laukkaympyrän jälkeen :)

Videossa Amsun jonkin asteista avotaivutusyritystä muutaman viikon takaa. Kuvakulma on aika susi, kun se ei ole suoraan edestäpäin vaan sivummalta.

Koirat oli torstaina mukana ja käytin niitä hiekkatiellä sekä pellolla samalla, kuin kävelin Vantsulla ilman satulaa. Luca näytti Nikelle mallia, ja Nikekin oppi äkkiä pysyttelemään Vantsun vierellä, ei takana. Onneksi Vantsu ei välitä koirista ollenkaan, mutta on silti hyvä, että ne seuraa hevosta vierellä. Ensin Nikeä vähän jännitti, mutta kun se huomasi, että tiputin välillä selästä raksuja maahan, niin johan se alko silmät kirkkaina seuraamaan ihan vieressä!

 Luca sai hetkeksi kaulaansa huivin, ja Nike vanhan paidan :) Pojat näytti niin söpöltä, että piti ottaa kuva. Kumpikaan ei kyllä oikeasti käytä mitään vaatteita, mutta Sami koitti lämmittäisikö vanha paita Nikeä pakkasilla!

Huomasin eilen, että Nike on ihan hulluna vetoleikkeihin. Luca kanteli vetolelua suussaan ja Nike innostui nappaamaan siitä kiinni. Kohta ne muriskin jo hurjasti ja veti kilpaa. Nike on jo niin paljon vahvempi, että se veti Lucaa perässään. Luksun auktoriteetti on vielä sen verran vakuuttava, että vaikka se hävisi vetoleikin, niin ei sen tarvinnut kuin haukahtaa Nikelle, ja Niksu-parka tiputti lelun suustaan.

Toivottavasti saisin viikonloppuna jonkun taas kuvaamaan vähän ratsasteluja, niin saisi taas vähän uutta materiaalia laittaa tänne blogiin. Tylsistyttää itteäänki nää vanhat kuvat!

Erikoispostaus videon kera

Kerrankin oli kamera mukana Joutsenossa ja sain napattua muutaman videonkin. Ketään en saanut kuvaamaan ratsastusta, mutta muutaman videon pätkän ehdin ottamaan ennen kuin akku loppui kylmyyden takia kamerasta.

Ekana vähän kuvaa koirien riehumisesta metsässä. Pojilla oli hauska hippaleikki!

Amsulla tein tänään aika paljon taivutteluja ja väistöjä. Lopuksi otin muutaman hypyn yksittäisille esteille ja hyppääminen Amsulla tuntui taas niin helpolta. Lopuksi menin sillä vielä pellolle vähän ravailemaan ja laukkaamaan. Kevyesti se tuntui kulkevan vielä hyppyjen jälkeenkin umpihangessa. Vantsulla taas oli lumitreeni päivä, kun viikolla se tuntui menevän jotenkin pitkästi ja löysästi. Pellolla hangessa pyysin sitä ensin menemään ravissa ja laukassa ihan kunnolla työskennellen ja lopuksi sitten kevyemmin laukkaa kevyessä istunnassa ja kevyttä ravia. Hyvin sekin kulki ja hiki tuli niin hevoselle kuin ratsastajallekin.

Amsun hyppyvideota en jostain syystä saanut tänne ladattua, joten laitan sen myöhemmin. Kuvan laatu on aika huono, kun otin sen videosta. Amsu on kuitenki ihana, se hyppää nykyään 95cm kokoisia esteitä ihan sen tuntuisesti, ettei tunnu missään. Ratsastaja on niin innoissaan upeesti hyppäävästä ponista, että kevytistunta on kuin 120cm esteellä!

Vihdoin hevosteluja pienemmässä pakkasessa

Vihdoin pakkanen laski ja pääsi taas kunnolla hevostelemaan. Kävin eilen Joutsenossa ratsastamassa pitkästä aikaa oikein kunnolla molemmat tammat. Oli ihana ratsastaa "vain" - 10 asteen pakkasessa ja kenttäkin oli hyvässä kunnossa.

Amsulla menin ensin pidempään kunnon työskentelyä, ja vaadin siltä joka askellajissa itsensä kantamista. Se kulkikin aivan mahtavasti melkeimpä heti alusta asti. Avoväistö alkaa sujua jo ihan mukavasti ja käynnissä tuli jo muutama melko kiva ristiaskel pohkeenväistössä. Ravissa se kulki tosi hyvin, ja laukkakin alkoi jo tuntua mukavalta. Amsu oli ihana! Sileällä työskentelyn jälkeen tein kontrolliharjoituksia kavaleteilla ja esteillä. Vauhtia tuli vähän lisää, muttei liikaa. Se alkaa jo hyvin jaksaa kantaa itsensä pidempiä aikoja ja kaikissa askelejeissa.

Amsu LaSeR:in seurakilpailuissa 2010. Kuva: Ilona Jalkanen

Vantsulla tein vielä enemmän kontrolliharjoitusta puomeilla ja kavaleteilla. Ensin menin ravissa ja olin jo melkein huolissani, kun vauhti ei kiihtynyt niin kuin yleensä heti muutaman hypyn jälkeen. Jopa laukassa sai mennä monta kertaa harjoitusta, ennen kuin Vantsu alkoi kuumua ja painaa kädelle. Saattoi vaikuttaa se, että tein kaikki harjoitukset kaarevilla urilla, jolloin se ei voinut kiihdyttää ihan yhtä paljon kuin suoralla. Vantsukin toimi tosi kivasti ja ratsastuksen jälkeen oli tosi hyvä fiilis.

Vantsu LaSeR:in seurakilpailuissa 2010. Kuva: Ilona Jalkanen

 Harmi, kun en ole saanut pitkään aikaan ketään kuvaamaan, joten ei ole mitään uusia kuvia laittaa blogiin. Pitäisi olla aina joku kiva ihminen mukana kuvailemassa. Alla olevassa kuvassa on surkea laatu, mutta tilanne oli niin söpö, kun pojat nukkuivat yhdessä samalla sohvalla, että oli pakko ottaa kuva ja laittaa tänne.

Pakkanen jatkuu

Hurjan kova pakkanen jatkuu edelleen, joten ratsastelut on jäänyt. Perjantaina käytiin pikaisesti Joutsenossa ja tarkenin juuri ja juuri käydä kävelemässä molempien hevosten kanssa. Ilma oli niin kylmä, etten viitsinyt hengästyttää hevosia ollenkaan, joten menin molemmilla ilman satulaa toppaloimen kanssa pellolla hangessa kävellen. Kylmyys teki hevosista aika säpäköitä, ja molemmat yrittivätkin tarjota käynnin sijaan passagea. (Vantsu lähinnä talliinpäin, se tahtoi vaan äkkiä takaisin sisälle!) Ratsastaja oli vajaan puolen tunnin (per hevonen) kävelyiden jälkeen niin jäässä varpaista naamaan saakka, että ajattelin jo tulevani uudestaan kipeäksi. Maisemat oli kyllä kylmyydestä huolimatta upeat; kuu paistoi niin kirkkaana, että jopa varjokin näkyi, aurinko laski ja värjäsi taivaan lännestä ihanan puna-oranssi-kelta-vihreä-siniseksi.

Talven hauskuuksia - Elli pulkka-ponina!

 Koirat taas näytti siltä, ettei pakkanen haittaa, ku saa vapaana juosta. Luca sai hirmuisen pentuhepulin ja juoksi täyttä vauhtia ympäriinsä. Jopa Nike katsoi Lucaa sen näköisenä, ettei sekään ymmärtänyt mikä isoveljelle tuli! Pitkään ei edes koirat juosseet vapaana tällä kertaa, kun pakkanen alkoi jo nousta (vai sanotaanko se laskea?) yli -25 asteeseen.

Näillä keleillä kaipaa aina, että voi kun olisi maneesi, ja mielellään lämmitetty sellainen... Toisaalta tilanne voisi olla huonompi, nyt on sentään käytössä uusi, ihana kenttä vanhan pienen upottavan suon tilalla. Niillä mennään, mitä on!

Kamala pakkanen

Huh, miten kamala pakkanen on edelleen. Yli viiden asteen pakkanen on miun mielestä aivan epäinhimillistä, mutta yli 20 on jo sitten ihan toinen asia. Onnistuin vielä tulemaan hieman kipeäksi, luultavasti kun olin hulluna lenkillä maanataina hiukan liian kovassa pakkasessa. No, kuten arvata saattaa, kurkkuhan siitä tulee kipeäksi ja yskäkin vielä. Toivottavasti ei montaa päivää menisi kipeänä, nyt on nimittäin sellainen into taas ratsastelemaan.
Alkuviikosta kerkesin käydä Joutsenossa, ja Amsu oli NIIII-IIN super! Menin sillä kentällä, ja jo heti alkulämmittelyssä se malttoi kulkea nätisti. Jopa laukat sujuivat hyvin molempiin suuntiin ilman turhia kiihyttelyjä ja lapa edelle puskemista. Taisi kuitenkin viime viikon hankitreenailut väsyttää. Ratsastuksen loppuun tein vielä pienen hyppytreenin, ensin 65-85 senttisiä esteitä, ja lopuksi vielä useamman kerran 95cm. Kun viimeisetkin hypyt sujuivat ilman mitään ongelmia, kokeilin nostaa yhden esteen vielä 105 korkeuteen. Tyttö meni heti empimättä puhtaasti yli, joten tehtiin samalla Amsulle uusi korkeusennätys. Olin ihan onnessani; lumisella kentällä, ratsastajalla vaateita pakattuna päällä kömpelyyteen asti, ja ilman ongelmia yli. Hyppäsin korkeimman esteen vain kahdesti, ja vielä viimeiseksi pieni okseri loppuveryttelyksi.  Amsu, mamman mussukka <3
Alla olevassa kuvassa ratsastaja on "hieman" niskassa kiinni, mutta kuvan ottamisen aikaan Amsu vielä vierasti sarjaesteitä, joten ratsastaja joutui vähän puskemaan ponia eteenpäin.

Kilpailut Kiwigolla 1.10.2011, Kuva: Vilma Rouhiainen

Vantsulla oli kevyempi päivä, pelkkää juoksutusta. Se on kyllä maailman helpoin hevonen juoksuttaa, kun sitä ei tarvitse pahemmin patistaa eteenpäin. Ihan mallikkaasti se meni, ja lopuksi laitoin ympyrälle pienen kavaletinkin. Toivottavasti nämä pakkaset vähän hellittäisivät, niin pääsisi taas kunnolla ratsastelemaan. Tälläisella yli -20 ateen pakkasella ei kovin paljoa voi hevosia työstää. Varsinkin, kun noi meidän molemmat ponit on tuollaisia aavikkokirppuja, ettei ne kestä kovia pakkasia. Kylminä päivinä niille riittää hyvin muutaman tunnin ulkoilu paksuissa toppaloimissa kaulakappaleiden kera. 

Odotan jo innolla kevättä, parempia ratsastussäitä ja tulevia kilpailuja. Haaveena olisi saada ensi kesänä oma traikku, niin matkat kisoihin sujuisi huomattavasti helpommin. Ärsyttävää joka kerta soitella ja vuokrata koppia, vaikkei kovin usein kisoissa edes käydä. Ja muutenkin kilpailut on tälläiselle "puskaratsastajalle" pääasiassa hauskaa ajanvietettä ja kiva tapa nähdä, mitä on hevostensa kanssa saanut aikaan.

Seuraavassa kuvassa hymyillään leveästi maailman surkeimman, hylkäykseen päättyneen 80cm radan jälkeen. Ei se niin vakavaa ole! Eikä varsinkaan ikinä hevosen syytä, vaikka valitettavasti sitäkin näkee kilpailuissa, että pettynyt ratsastaja suorituksensa jälkeen purkaa pahan mielen hevoseen.

Kilpailut Kiwigon tallilla 1.10.2011. Kuva: Vilma Rouhiainen

 Koirien kanssa on myös pakkasten vuoksi jäänyt lenkit normaaleja lenkkejä lyhyemmiksi. Nikelle tulee vielä melko nopeasti kylmä, kun ei ole vielä niin paksua karvakerrosta. Vapaana juostessa Nikekin pärjää vähän kauemmin, mutta remmilenkeillä pelkkä kävely ei pidä sitä tarpeeksi lämpimänä. Luca taas näyttää siltä, ettei se ole edes huomannut, miten kylmä ulkona on. Sillä on niin paksu turkki ja paljon pohjavillaa karvassaan, että se pärjää kovemmallakin pakkasella. Tassut tosin Lucallakin meinaa välillä jäätyä, jos joutuu olemaan paikoillaan lenkillä.

Lucaa ei palele edes lumessa maatessa

Kuvia viikonlopulta

Tänään onkin vuorossa kuvapainotteinen postaus eiliseltä. Joutsenossa tuli taas käytyä ja koirat pääsivät metsään ihanassa auringonpaisteessa. Metsän läpi samoiltiin Konnunsuolle pelloille ja kyllä riitti koirilla lääniä riehua ja juosta!

Nike kuulee jotakin epäilyttävää ja ilmoittaa Lucalle haukahduksella...

...myös Luca nousee katsomaan, mikä Nikeä epäilytti

Nike vaanii

Hevoset pääsivät juoksemaan irtona kentälle. Tarkastelin vähän Vantsun ja Amsun liikkeeitä, näkyisikö mitään jumiutumia edellispäivän rankan hankitreenin jäljiltä. Molemmat juoksivat niin reippaasti, ettei kyllä näyttänyt kihakset jumissa olevan. Amsun liikkeet on kyllä aivan upeat, ja lähes aina pystyssä kannettu häntä vain korostaa sen arabimaisuutta. Jopa Elliin tuli vauhtia vapaana ja se intoutui pukittelemaan.

Amsu

Nousee ne jalat Vantsullakin

Amsun ravi <3 ja kuvaan eksynyt Ellin pää

Ellin uskomaton talvikarva korostaa sen lievää shettismäistä tanakkuutta...

Viikon kuulumisia

Viikko oli niin kiireinen, etten edes ole kerennyt päivittämään blogia. Sunnuntaina lähdettiin koirien kanssa ajalulle, kun mentiin käymään Ristiinassa Niken kasvattajan luona. Nikelle ei edes tullut paha olo autossa, vaikka Mikkelintie onkin yhtä mutkaa ja mäkeä. Kasvattaja kehui Nikeä, oli kuulemma poika kasvanut hienosti. Oli ihana kuulla, että Niken kasvu on mennyt hyvin ja oikeaan suuntaan. Siintä on tullut niin iso poika! Pitää katsella tulevia näyttelyitä kennelliiton sivuilta, kun kasvattajakin suositteli viemään Niken näyttelyihin. Harmi, ettei ollut kameraa mukana reissulla, kun Nike leikki pihalla vanhemman täyssiskonsa ja muutaman muun kasvattajan koiran kanssa. Olisi saanut hauskoja kuvia!

Nike istuu sohvalla omalla tyylillään

Selkänojallakin on ihan kiva istua

 Maanantaina kävin Joutsenossa ilman koiria ratsastamassa. Molemmilla menin vain sileällä. Amsulla sujui jo avoväistöt molempiin suuntiin melko mallikkaasti ja muutama hieno ristiaskelkin tuli pohkeenväistössä. Keskiviikkona kävin toisen kerran ratsastamassa, ja silloin oli molemmilla hevosilla vuorossa kunnon kohotusta umpihangessa pellolla. Vantsulla lämmittelin pellolla, ja se liikkuikin ihan kivasti. Hankitreenin jälkeen menin sillä vielä käymään kentällä. Tein kolmen esteen jumppiksen; 55, 65 ja 75 korkeuksilla. Pitää kai pyörtää viime kertaiset sanani siitä, ettei Vantsu osaa hypätä ollenkaan, se nimittäin meni tosi hyvin. Hyppäsin jumppista kymmenisen kertaa, eikä se tiputtanut kertaakaan ja meni vieläpä suht rauhallisesti! Amsulla en hypännyt, vaan menin peltoratsastelun jälkeen vielä käymään maastossa. Maastossa Amsu osasi käyttäytyä, vaikka oilikin jo melkein pimeä, eikä äiti ollut mukana.

Vantsu ja ratsastajalla taipuneet ranteet

Amsu

 Keskiviikkona kävin ennen ratsastelua koirien kanssa pidemmällä metsälenkillä lähimetsässä. Pikkuvelikin oli mukana, ja koirat olivat ihan täpinöisään, kun pääsivät ihan syvemmälle metsään. Unohdin oman kameran kotiin, ja otin kuvia meikäläisten kameralla. Pitäisi saada siirrettyä kuvat omalle koneelle, että saisin niitä tänne esille.

 Tänään oli myös koirat mukana riehumassa, kun menin ratsastamaan. Nyt en käynyt niiden kanssa ihan yhtä pitkällä lenkillä, sillä Nikelle alkoi tulla vähän kylmä kovassa pakkasessa. Lucaa ei näyttänyt kahdenkymmenen asteen pakkanen haittaavan, ainoastaan tassukarvoihin tarttuva lumi ärsytti sitä. Muuten se vaan juoksee hangessa ja tunkee nenäänsä lumeen!

Luca ja Nike joulun jälkeen metsässä

Koirien metsäily maisemia

 Hevosilla oli tänäänkin vuorossa hankitreeni, kun viluinen ratsastaja halusi mennä ilman satulaa loimen kanssa. Kävin vähän isommalla pellolla ja annoin hevosten hieman irrotella. Amsukin meni niin lujaa, että! Ei kuitenkaan enää tullut pukkeja, kun nuorempana se oli aika kova heittelemään perää innostuessaan. Molemmat hevoset olivat hangessa riehumisen jälkeen ihan hikisiä, ja tein pitkät loppukäynnit hiekkatiellä, ettei kummallakaan mene lihakset jumiin.