maanantai 27. elokuuta 2012

Hevoset on hienoja

Viime maanantaina lähdettiin evakkoon Joutsenoon, koska kämpässä todettiin vesivahinko... jes. Ollaan nyt asuttu koirien kanssa porukoilla, kun remonttimiehet avaa lattioita ja etsii pamahtanutta vesiputkea jostakin seinien välistä. Koitetaan etsiä uutta kämppää, mutta luultavasti joudutaan asumaan Joutsenossa vielä jonkin aikaa.

Muuten kuuluukin hyvää; sain kuulla, että työt jatkuvat, vaikka syksyllä onkin koulua vähän jäljellä. Ehkä vihdoin saan vähän rahaa säästöön ja ostan sen traikun ja uuden satulan!

Niken jalka on edelleen parantunut hyvin, ja lauantaina päästimme pojan ensimmäistä kertaa vapaaksi. Onneksi Nike vain jolkotteli ja otti muutaman spurtin. Vainoharhaisen varovaisesti otin sen heti muutaman minuutin jälkeen kiinni, ennen kuin jalka rasittui. Luca ei tietenkään saanut olla samaan aikaan vapaana, muuten ne olisi innostunut liikaa. Luca onkin käynyt juoksemassa vapaana salaa Nikeltä, ettei Nikelle tule paha mieli :) Hihnalenkillä törmäsin muutamaan venäläiseen turistiin, jotka Niken nähtyään huutelivat innoissaan "Barzoi, barzoi, very good, very good!"





Hevoset on ollut tosi hienoja lähiaikoina! Viime viikolla tuuppailin Amsun kanssa, ja sain oikeastaan ensimmäistä kertaa hieman koottua sitä laukassa ilman laukan hyytymistä. Amsulle on jo pikkuhiljaa tulölut tarpeeksi laukkakuntoa ja lihastam, että se jaksaa kantaa itsensä ja samalla laukata aktiivisesti. Myös ristilaukat ja lavoilla punkeminen on jäänyt melkein kokonaan pois, hieno tyttö! Loppuviikosta pääsin pitkästä aikaa Vantsulla kunnolla hommiin, kun rivi oli vihdoin parantunut niin hyvin, ettei se enää haitannut liikutusta. Lauantaina harjoittelin molemmilla poneilla maastoesteitä syyskuun kenttäkilpailuja silmällä pitäen. Vantsu yllätti ja oli super hyvä, hyppäsi kaiken epäröimättä, eikä edes mennyt liian lujaa! Amsukin meni kivasti, sille vaan meinaa tulla liikaa vauhtia, kun on sekä esteitä, että ollaan vielä maastossa. Ratsastajan pitää vain muistaa olla menemättä Amsun venymiseen mukaan ja varoa yli-innokasta kevyttä istuntaa.

Tosi hieno kolmoissarja hylätyistä heinäpaaleista

Maastoesteiden pystysarja
 Lisätään loppukevennykseksi kuvia Ellistä tältä päivältä. Sillä ponilla on aina ollut taito piehtaroida laitumen kuraisimmassa kohdassa, mutta tänään se oli tehnyt jotakin tosi hämärää. Voitte vaan kuvitella allekirjoittaneen ilmeen, kun menin hakemaan poneja sisälle :D

Elli, WTF?!




Miten poni saa itselleen tälläisen hännän?!       


Yhdeksän ämpäriä vettä, paljon hinkkausta ja tuskailua sekä tunti myöhemmin poni näytti vähän enemmän itseltää.

lauantai 18. elokuuta 2012

Hengissä ollaan!

Kylläpä on vierähtänyt pitkä aika viime päivityksestä. Olen tehnyt (tai ainankin yrittänyt tehdä) ahkerasti opinnäytetyötä. Ja tietysti vielä työt siinä samalla. Vielä tämä syksy pitäisi opiskelua jaksaa ja toivon mukaan jouluna on tiedossa valmistuminen. Sitten on taas paremmin aikaa kirjoitella.

Koitan kuitenkin taas edes kerran viikossa vähän kertoilla kuulumisia.

Tällä kerralla onkin ilo kirjoittaa, sillä kerrottavana on niin hyviä uutisia! Ensinnäkin Nike täytti viime keskiviikkona vuoden ja samalla kun eläinlääkäri antoi rokotukset, tarkistettiin myös jalan kunto. Ulkoinen tuki otettiin pois jalasta kolme viikkoa sitten. Röntgenkuvat näyttivät erittäin lupaavilta, ja huokasin helpotuksesta kun leikannut eläinlääkäri kehui jalan luutuneen erinomaisesti ja paikoilleen. Jalan sisään jäi vielä yksi rauta, mutta sekin tullaan poistamaan kuukauden tai parin päästä. Nike liikkuu jo hyvin, jalka tosin väsyy vielä helposti ja lenkit ovatkin aika rauhallisia eivätkä kovin pitkiä. Kysyin eläinlääkäriltä, tuleeko Nikestä vielä maastojuoksija, ja eläinlääkäri totesi vain: "miksei, se on aivan täysin mahdollista!" Todella helpottavaa kuulla, että pahin on takana, ja nyt vain rauhassa odotellaan jalan kuntoutumista. Vapaaksi ei poikaa vielä saa päästää, mutta uskon, että kun vihdoin Nike saa taas juosta vapaana, voi vauhti olla aikamoinen!

Nike näyttelyhihnassa juuri ennen jalan katkeamista
 Hevosillekin kuuluu hyvää. En päässyt heinäkuun koulukisoihin, koska kummipojan yksivuotissynttärit olivat samana päivänä. Myös 12. päivän estekisat Ruokolahdella jäivät väliin, kun ei ollut koppia lainaan. Onneksi saimme "kisakauden" avattua tänään, sillä olin Amsulla Kiwigolla esterataharjoituksissa. Vantsunkin oli tarkoitus tulla mukaan, mutta se raukka oli saanut toiseen takajalkaansa rivin juuri tällä viikolla. Vantsu on niin herkkis, että heti kun maa pehmenee ja tulee yhtään mutaa, niin johan se saa rivin. Uudella rasvalla se kyllä paranee nopeasti, mutta sillä oli vielä vähän panoittava vuohinen, etten viitsinyt viedä sitä suoraan "saikulta" kisoihin. Nyt syksyllä on kuitenkin tulossa enemmän kisoja, niin eiköhän Vantsukin pääse.

Amsu kenttäleirillä uimisen jälkeen

Amsu kenttäleirillä maastoesteillä
 Amsu oli tänään aivan huippu! Se on maailman hienoin poni! Olin ilmoittautunut kahteen luokkaan, 50-60cm ja 70cm, molemmat arv. 367.2. Ensin ajattelin mennä vain isompaan, mutta koska viime kisoissa olimme viime kesänä, niin päätin ottaa sen harjoittelun kannalta. Hyvää harjoitusta olikin, nimittäin vaikka korkeudet olivat pienet, oli kyseessä todellakin RATAharjoitukset. Ensimmäisessä vaiheessa oli nimittäin 14 estettä ja toisessa kahdeksan. Lisäksi rata oli aika tekninen, sisälsi mm. kaksi estettä ympyrällä 12 metrin välillä, useita suhteutettuja ja hankalahkoja lähestymisiä.

Veteen tutustumista kenttiksellä, vieressä lähes puolimetriä korkeampi herra, Napoleons



Amsu oli loistava, 50-60cm luokka voitettiin puhtailla radoilla, samoin kuin 70cm luokka! Amsu ei ole vielä voittanut kertaakaan, ja tänään tulikin sitten tuplavoitto :) Poni tuntui tosi hyvältä, ei jännittänyt pahemmin, kuunteli apuja ja oli tapansa mukaan tosi tarkka. Ratsastaja voisi jo oppia luottamaan Amsuun paremmin myös muualla kuin kotona. Pidin nimittäin Amsua aika paljon kontrollissa, lyhentelin askeleita vähän turhaan ennen esteitä ja käytin mutkissa todella paljon johtavaa ohjaa. Pitää ilmeisesti uskoa, ettei se enää juoksentele esteistä ohi ja antaa sen mennä vapaammin. Olin niin ylpeä Amsusta, ja kyllä lämmitti mieltä, kun tuomari sanoi ratojen olleen siistejä ja eleettömiä, sillä juuri siihe  yritän aina eniten pyrkiä. Kuvia luvassa kisoista myöhemmin, kunhan saan niitä koneelle.

Kuva leiriltä, mutta tälläinen oli tunnelma tosiaan myös tänään! Amppis <3