Viikonlopun hevosteluja

Ja taas meni viikonloppu, yllätys, Joutsenossa. Oltiin koko porukka lauantaista sunnuntaihin yötä meikäläisillä ja Nike oli ensimmäistä kertaa yötä poissa kotoa. Hyvin kuitenkin näytti nukuttavan kun nukkui samassa huoneessa muitten kanssa. Piti vaan päästää nojatuoliin nukkumaan, kun lattia oli vaavin mielestä liian kova, eikä siinä voinut nukkua. Kotona kyllä koirat saa olla sohvilla, (muttei sängyssä) mutta Luca on jo oppinut siihen, ettei kylässä saa mennä sohvalle.

Nike nukkuu sohvalla noin kolmikuisena

 Lauantaina sekä Amsu että Vantsu liikkuivat kentällä ja molemmat meni hyvin. Vantsu ei enää pariin päivään ollut ontunut ravissakaan, joten jalka oli parantunut hyvin. Vantsu onnistuu aina kolhimaan itseään, mutta onneksi tällä kertaa ei ollut käynyt kummempia. 

Päivällä ja illalla kävimme koirien kanssa kävelyllä pellolla ja metsässä. Taas oli sellainen meno päällä, että huh! Nike saa jo Lucan kiinni ulkona nopeilla spurteilla, muttei jaksanut pienessä hangessa juosta pitkään sen perässä. Luca riehui pallo suussaan ja juoksi innoissaan ympäri peltoa, ja Nike taas tyytyi juoksentelemaan välillä ja tuli aina heti takaisin vierelle kyttäämään jos saisi jotakin hyvää taskusta. 

Pojat juoksevat rallia tallin takana

Vielä myöhemmin illalla näki hyvin käydä koirien kanssa pellolla, kun kentän valot laittoi päälle. Oli kuitenki kello jo sen verran, ettei metsään enää lähdetty, kun ihan naapurikylistä on sudet käyneet nappaamassa koiria pihasta aina silloin tällöin. 

Sunnuntaina ehdin pitkästä aikaa ratsastaa molemmat hevoset ihan ajan kanssa, ja vielä valosaan aikaan! Nyt joulukuun ajan on aika ollut niin vähissä, kun olen koulun ohessa käynyt myös töissä Alkossa. Ei ole ollut pahemmin vapaa-ajan ongelmia. Onneksi koirilla on ollut hoitaja kokoajan kotona, kun avokin opiskelu alkaa vasta tammikuussa. Muuten olisi mahdotonta olla yhteen putkeen poissa kotoa aamukahdeksasta iltakahdeksaan. Onneksi jouluna on vapaata, ja tammikuussa ehdin pitää hetken lomaa, kun työsopimus loppuu ja koulu jatkuu vasta loppiaisen jälkeen.

Sunnuntaina oli siis vuorossa esteitä Vantsulla, ja se meni yllättävän hyvin. Nyt kun kenttä on suurempi, on ihana hypätä kun voi hypätä myös rataa. Vanhalla pikkukentällä radan hyppääminen (Vantsun vauhdilla) oli oikeastaan mahdotonta. Pidin esteet melko pieninä, noin 70 senttisinä, kun Vantsulla ei ole vähään aikaan isompia hypätty. Rouva malttoi vähän jopa keskittyä ja odottaa, eikä hyppinyt kovin pahoja laaka-hyppyjä.

Vantsu kilpailuissa 28.8.2011. Kuva: Vilma Rouhiainen

Amsulla menin sunnuntaina koulua ja tyttö malttoi mennä tosi hyvin. Ravissa taipui nätisti ja kulki pienillä avuilla. Kentällä oli reilu 10 senttiä lunta, ja sen huomasi, kun Amsulla meinasi laukassa loppua puhti kesken.

Sen verran enemmän joutui nostelemaan hangessa jalkojaan, että olikin tavallista rankempaa. Tulipahan hyvää treeniä lihaksille. Pienellä sisäpohkeen kannustuksella Amsu jaksoi tehdä laukkatyöskentelyt loppuun, ja loppukäynneille mentiin hiekkatielle. Ratsastuksen jälkeen tyttö oli ihan hikinen. Tulin oikein hyvälle tuulelle ratsastuksen jälkeen, ja aloin jo innolla odottamaan ensi kevättä. Tuli jopa sellainen ajatus mieleen, että haluan ensi kesänä kokeilla Amsulla jotakin koulukilpailuja! Koskaan en ole koulukisoihin osallistunut, lähinnä sen takia, että Vantsun kanssa ajatus koulukisoista ei ole tullut mieleen. Kotona se kyllä osaa jos vain viitsii, mutta vieraassa paikassa se muuttuu vielä enemmän sekopäisemmäksi(jos se edes on mahdollista) ja stressaa niin paljon, ettei varmaan suostuisi menemään käyntiä ollenkaan, vaan esittäisi tuomareille jonkin sortin passage-sivuhyppy-puolipysty-loikkimista. Amsu puolestaan osaa ottaa kisoissakin rennosti.

Amsu kilpailuissa 28.8.2011. Kuva:Vilma Rouhiainen