sunnuntai 15. tammikuuta 2012

Sunnuntai ratsastusta

Sunnuntai päivä meni jo melkeen perinteen mukaisesti koko porukalla Joutsenossa. Ilma oli melko kiva, vaikka vähän kylmä (miulla on aina kylmä jos lämpötila laskee alle +15 asteen) ja tietysti just ratsastuksen alussa alko tuhertamaan lunta. Kenttä oli hyvässä kunnossa, siellä ei nyt ollut enää pahemmin lunta, kun kiltti iskä oli aurannut sen.
Ratsastin tänään Vantsulla ja Samin siskon tyttö ratsasti Amsulla samalla. Amsukin meni nätisti, laukkasikin ihan melko rauhassa eikä häslännyt. Se on tosi tarkka sen suhteen, miten rentona tai jännittyneenä ratsastaja on. Jos ratsastaja yhtään on jännittynyt, niin Amsu menee heti jännittyneesti itsekin. Vantsu malttoi keskittyä hyvin, vaikka Amsu oli mukana kentällä. Menin tänään vaan sileällä, siirtymisiä ja taivutuksia lähinnä. Pidätteet meni hyvin läpi, eikä rouva edes viskonut päätään. Muutaman kuvankin sain tästä päivästä, kun Sami viitsi käydä kuvailemassa. Tällä kertaa ratsastuskuvissa siis vuorossa rouva itse.

Kyllä, Vantsulla kuvan kaltainen ohjien pituus on nimeltään tuntuma


Taustalla Amsu
Ratsastin Vantsulla nyt inhokki satulalla, kun Amsulla oli käytössä parempi satula. Ei ole tullut hommattua kahta kunnon satulaa, kun yleensä kuitenkin yksin ratsastelen, ja sama satula sopii hyvin molemmille hevosille. Parempi satula on ihana, Vantsun mukana tullut käsintehty Kiefferin yleissatula, joka on maailman pehmein (niin hevoselle kuin ratsastajalle) ja ihana istua. Toinen satula onkin kamala synteettinen yleissatula, josta en tykkää yhtään. Se sopii kyllä hevosille ihan hyvin, mutta ratsastajalle se on mielestäni super epämukava. Kyllä sen kanssa sentään selässä näköjään pysyy. Ehkä tän päivän jälkeen siedän sitä asteen paremmin.  

Luca

Pojat nukkuu lattialla vierekkäin ja Luca hoitaa samalla Nikeä

Koirat kävi taas tapansa mukaan pellolla juoksemassa. Sami heitti Lucalle keppiä pellolle, ja Luca-raukka yritti etsiä sitä umpihangesta vaikka kuinka kauan, muttei enää löytänyt. Nike ei ole innostunut noutoleikeistä yhtä fanaattisesti kuin "isoveljensä", sen mielestä on paljon hauskempi lähteä jahtaamaan Lucaa, joka lähtee juoksemaan pallon tai kepin perään. Pallon perään Nike lähtee, jos se menee vierimällä maata pitkin karkuun. Lucan pallohulluus on sitä luokkaa, että sille voi heittää tavaroita vain säännöstellen. Muuten seurauksena on koira, joka kantaa palloa luokse ja vinkuu silmiin tuijottaen niin kauan että sen sille heittää. Ja Lucahan tuo sen taas takaisin...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti