Erikoispostaus; ensimmäinen poni

Kun mitään maata mullistavaa ei ole lähiaikoina tapahtunut, niin aattelin kirjottaa jostakin muusta kun kuulumisia. Tällä kertaa kerron siis ensimmäisestä ponista, joka miulle tuli. Kyseessä on Vantsu, tunnetaan myös nimillä Lentävä Hollantilainen (lentäminen tässä tapauksessa ei tarkoita niinkään hyppäämistä, vaan vauhtia muuten vaan), Rouva ja kengittäjän antama lempinimi: Neiti Nirppa-Nokka.

Elettiin syyskuuta 2001, kun 11-vuotias Sara oli käynyt ratsastuskoulussa viimeisten kuuden vuoden ajan. Lähes saman ajan oli hokenut ja vinkunut vanhemmilta omaa ponia. Onneksi vanhemmat asuvat maalla, joten oman ponin pito todettiin mahdolliseksi. En varmasti olisi ikinä saanut hevosta, jos sitä olisi pitänyt pitää tallipaikalla jossakin tallilla. Maalla on kätevä, kun hevosta voi pitää omassa pihassa, valmiiksi löytyy tallit ja laitumet sekä omasta pellosta saa heinät, kaurat ja oljet alusiksi.

Vantsu kantavana keväällä 2005. Saralla edustavat verkkarit.

 Puolivahingossa ratsastuskouluun, jossa ratsastin, ilmestyi tummanpunarautias piirtopäinen tamma. Muutamalla sukalla varustetun ponin rotu oli puoliksi arabi, puoliksi hollantilainen poni. Ihastuin tuohon nuoreen tammaan heti, kun ensimmäisen kerran näin sen kurkkaavan karsinan oven yli. Sain kokeilla ratsastaa ponilla ratsastustunnilla. Tunnin jälkeen pidin ponista vielä enemmän, vaikka se olikin aika kokematon ja vauhdikas. Muutamaa koeratsastusta myöhemmin päätin, että tahdon juuri kyseisen ponin meille.

Ensimmäiset kilpailut Vantsulla syksyllä 2007.

 Vantsu tuli meille lokakuussa 2001. Ensimmäisellä kerralla, kun ratsastin sillä kotona, kävi heti hieman huonosti. Vantsu lähti käsistäni pellolla (meillä ei ollut silloin kenttää) ja putosin pelto-ojaan. Tuloksena murtunut solisluu! Vanhemmat jo ajattelivat, että olipa hyvä ostos, mutta mie vakuuttelin niille, että ihan oma vika oli tippuminen. Alkuaika Vantsun kanssa olikin melko vauhdikasta, välillä se kiikutti miuta pellolla ja välillä maastossa. Pikkuhiljaa meillä alkoi sujua vähän paremmin.

Vantsu Match show'ssa 2008.

 Vuosien vierehtäessä aloimme tulemaan paremmin toimeen. 2004 kesällä Vantsu vietiin astutevaksi ja seuraavana keväänä hurmaava pikkutamma syntyi. Vuonna 2007 osallistuimme ensimmäisiin kilpailuihimme ja siitä syntyi into käydä silloin tällöin kisailemassa. Parhaita tuloksia tähän mennessä Vantsun kanssa on kolme kakkossijaa (kaikki luokista 70cm, tallikilpailut/seurakilpailut) ja yksi voitto 70cm luokasta LaSeR:in seurakilpailuista.

Toiset kilpailut Vantsulla, kesä 2009 Kiwigolla. Kuva: Vilma Rouhiainen

 Tulevaisuudessa Vantsu saa osallistua ehkä muutamiin kilpailuihin. Aikaisemmin suunnittelin sille toistakin varsaa, kun Amsusta tuli niin onnistunut tapaus. Nyt olen kuitenkin aatellut, että ehkä se on Amsun vuoro seuraavaksi tehdä varsa. En kuitenkaan tahtoisi myydä niitä, ja tallissa ei riitä tilaa useammalle hevoselle. Vantsu tulee asumaan meillä loppuikänsä, eihän sitä ensimmäistä ponia voi mihinkään myydä! :)

Uusimpia kuvia Vantsusta. Kyllä ratsastus on kivaa! Ainakin ilmeestä päätellen.

Ylioppilaskuva kesältä 2009. Kuva: Saara Seppänen.